Olen keskimäärin optimistinen ihminen, todella optimistinen. Haluan uskoa ihmisistä ja elämästä hyvää. Mottoni kuuluu suurin piirtein seuraavasti: Asioilla on tapana järjestyä. Ja niin ne vain – kumma kyllä – kerta toisensa jälkeen järjestyvät.

Työllistämme tällä hetkellä enemmän tai vähemmän 5-6 henkilöä. Videoneuvottelut korvaavat livetapaamisia. Pilvipalvelut yhdistävät yrityksen materiaalit käytettäväksi mistä tahansa ja miltä laitteelta tahansa. Työskentelemme pääsääntöisesti kotitoimistoistamme ja asiakkaidemme luona, kun tarvetta omalle tilalle ei ole ollut. Paitsi nyt.

Eilen illalla kahlasin yhtiökumppanini Vesan kanssa erilaisia tilavaihtoehtoja pääkaupunkiseudulta. Tarkkoja toimitilahintoja ei ole julkisesti saatavilla kuten asuntovuokrauksessa normaalisti. Soitan usean eri firman vaihteeseen. Vaihteesta ei osata sanoa onko vapaita toimitiloja tai edes kohteen suuntaa-antavaa neliöhintaa.

Mutta myyntineuvottelija voi soittaa perään. Siis soittaa, jos soittaa. Plaah. Olen turhautunut järjestelmään. Eikä minulla ole edelleenkään hyvää, konkreettista tarjousta tiloista.

Tätä tekstiä kirjoittaessa olen toiseksi viimeistä viikkoa palkkatöissä ennen kuin hyppään täyspäiväisesti yrittäjäksi. Tapaan yrittäjiä ja yritysten edustajia palkkatyössäni. Kuin taivaanlahjana, tapaamiseen lampsi juuri tänään oikein mukava herrasmies, ammatiltaan toimipaikkakonsultti.

Kyllä, kuulitte oikein: toimipaikkakonsutti. Tapaamisen jälkeen tiedän mistä päin kannattaa kysyä tiloja, keneltä kannattaa kysyä tiloja ja kuinka paljon meidän kannattaa maksaa niistä per neliö. Täyslaidallinen balsamia eilisten toimitilavälittäjien repimille haavoille. Palataan mottoon: asioilla on tapana järjestyä.

Asiat järjestyivät mallikkaasti myös aiemmin tämän vuoden puolella. Tapasin alkuvuonna mallin, Meijun. Istuin ravintola Mamma Rosassa kuvausten suunnittelupäivällisellä Meijun kanssa, ja ideoimme kuvauksia. Sivulauseessa mainitsin Meijulle sosiaalisesta mediasta.

Sivulause muuttui päälauseeksi ja päälause illan teemaksi. Meiju nosti katseensa, katsoi kerrassaan upeilla silmillään minua silmiin ja kysyi: ”Miten sä tiedät niin paljon sosiaalisesta mediasta?”

Alkusysäys ja inspiraatio oli annettu.

Ajauduin pitämään sosiaalisen median koulutuksia. Ensin ne olivat huonoja, sitten vähän parempia. Lopuksi jopa kokeneemmat somejyrät antoivat koulutuksille hyviä arvosanoja. Sen jälkeen tuli kysyntä ja sitten loppuivat vuorokaudesta tunnit. Tuli aika ottaa pari sopivaa some-orientoitunutta kaveria kelkkaan ja nyt olemme tässä.

SomeWorksinä. Sinun edessäsi. Valmiina auttamaan.

Jätä soittopyyntö

Kaipaatteko neuvoa sosiaalisessa mediassa? Autamme ideoinnissa tai toimimme ulkoistettuna somekumppanina – tai jotakin siltä väliltä. Jätä meille soittopyyntö ja keskustellaan lisää tarpeistanne.