Sano mitä haluat, miten haluat. Näin Snapchatin toimitusjohtaja kuvailee palvelun tähän asti merkittävimpiä uudistuksia. Lähetä kuvia, ääniviestejä, videota ja chattaa lennosta. Jos Chat 1.0 pyrki emuloimaan kasvokkain käytävää vuorovaikutusta, Chat 2.0:aa voisi kuvailla tosielämä-simulaattoriksi: vain kosketus puuttuu. 

Miten Snapchat sitten muuttuu?

Käytännössä kaikki. Uusitun Snapchatin rinnalla kilpailijat muistuttavat lähinnä faksia. Aloitetaan tavanomaisemmista uudistuksista. 

  • Katsottuasi ystäväsi Storyn, seuraavaksi uusin Story alkaa pyörimään automaattisesti
  • Yli 200 stickers-hymiötä. Lisäksi Chat 2.0 oppii näyttämään kirjoittamaasi tekstiin sopivia hymiöitä – ainakin englanniksi, saa nähdä miten tunnistus onnistuu suomen kanssa
  • Ääniviestit. Monesta pikaviestipalvelusta tuttu ominaisuus on nyt myös Snapchatissa.
  • Tuunaa kuvat ennakkoon ja lähetä useita kuvia samanaikaisesti

Snapchat

Entäs ne mullistavat uudistukset? 

  • Reagoi videolla. Uudessa Chatissa voi luoda lyhyitä, maksimissaan 10 sekunnin videoviestejä, jotka näkyvät hymiön kaltaisina palluroina chatissa. Klikkaa tervehdystä ja saat äänet päälle!
  • Ääni- ja videopuhelut. Swaippaa oikealle ja aloita puhelu yhdellä klikkauksella.
  • Lähetä kuvia puheluiden aikana – jos video on päällä, kuvat ilmestyvät läpikuultavina videon päälle
  • Hypi ääni- sekä videopuheluiden ja muiden viestismismuotojen välillä sinulle sopivalla tavalla: kuuntele, katsele ja keskustele silloin kun sinulle sopii

Snapchatia alettiin jo pitämään teinien temmellyskenttänä, joka uudistuu harvoin, jos koskaan. Nyt se uudistus sitten tuli, ja aamupäivän snäppäilyn jälkeen muiden pikaviestimien käyttöliittymät tuntuvat lähinnä vitsiltä. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka Snapchatin uudet ominaisuudet muokkaavat muiden pikaviestimien ominaisuuksia.

Kuten Twitteristä ja useasta uutisoinnista olemme saaneet lukea: Mikroblogipalvelu Twitter täyttää tänään 10 vuotta! Onnea!

Kymmeneen vuoteen on mahtunut yhtä sun toista tapahtumaa ja uutisointia. Alusta on muuttunut, vuodet ovat tuoneet mobiiliapplikaatioita ja viimeisimpänä ehkä jokaisen muistissa lienee mainonnan saapuminen Twitteriin sekä tähden vaihtuminen sydämeen.

 

Mihin Twitteriä hyödynnetään Suomessa?

Twitter soveltuu moneen eri käyttöön ja yleisimmin Twitterissä törmääkin uutisointeihin. Toni Nummela kerää Suomi Twitteristä dataa ja hänen taulukoistaan pystyykin tekemään johtopäätöksiä mistä suomalaiset tykkäävät keskustella Twitterissä. Tällä hetkellä Twitter-tilejä on Suomessa päälle 393 000. 

Suurimmat yritykset ovat tuoneet Twitteriin asiakaspalvelunsa ja someasiakaskokemus onkin kuuma peruna. Myös Twitterissä tulee olla läsnä, jos haluaa tarjota asiakkaille saumattoman asiakaskokemuksen.

 

Suomi – Urheiluhullu kansa

Urheilu jaksaa puhututtaa ja Twitteriä hyödynnetäänkin paljon urheilun seuraamiseen. Käytetyimmät hashtagit viimeisen viikon aikana ovatkin olleet jääkiekon pääsarjan #Liiga ja moottoriurheilun ystävien #MTVF1. Suomalaiset seuraavat urheilua hyvin laaja-alaisesti ja kuumia hashtageja löytyy eri ajankohdista riippuen. Kuten esimerkkinä Suomen yöaikaan rapakon takana pelattava NHL-kiekko löytyy tutusti hashtagilla #NHLfi. Vaikkakin Suomessa Twitter on huomattavasti hiljaisempi yöaikaan.  

Monet urheiluseurat ovat ottaneet twiitit osaksi tapahtumiaan ja panostaneet laadukkaaseen omaan Twitter-sisältöön. Pluspuoleksi tuleekin laskea helppo lähestyminen eri tileihin. Kynnys twiitata suosikkipelaajalleen tai -seuralleen on pieni ja oikeaa vuorovaikutusta fanien kanssa nähdäänkin usein. Twitter kasvattaa yhteisöllisyyttä ja kerää kätevästi urheiluihmiset koolle. Urheiluhan on parasta livenä nautittuna, joten Twitter on tuonut suomalaisille penkkiurheilijoille lisää urheilutapahtumiin. Useiden otteluiden ja tapahtumien seuraaminen verkon välityksellä on helpottunut – kiitos Twitterin.

Twitter gatet

Suomalaiset tuovat kasvavassa määrin mielipiteitään julki sosiaalisessa mediassa. Twitteriin onkin tullut tavaksi jokaisen viraalin uutisoinnin nimeäminen gateksi. Esimerkkinä tällä hetkellä ykkösenä majaileva #axlgate, joka viittaa Axl Smithiin liittyvään uutisointiin. Aina twiitit eivät ole positiivissävytteisiä vaan keskutelu lähtee helposti lapikkaastakin. Mielipiteitä on monia ja 140 merkkiä ei aina avaa sanomaa. Siksi tuleekin miettiä, että haluaako viestiä sanomaansa juuri Twitterissä? Twitteriä onkin moitittu siitä, että keskusteluille ei saada tarvitsemaansa painoarvoa twiittien lyhyisyyden vuoksi ja twiitit ovat täten hieman pinnallisia. Gate-uutisointi on mielestäni varsin toimiva viraalien asioiden seuraamiseen vaikka useammin twiitit ovatkin pintaraapaisua asiaan. 

2nd screen ja television uusi tuleminen

Suomalaiset ovat ottaneet omaksi 2nd screenin hyödyntämisen myös tv-ohjelmien yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja käyttää televisiota katsellessa samanaikaisesti joko puhelinta tai tablettia ja twiittaa/facebookkaa ohjelmasta.

MTV on tehnyt tämän kanssa edistyksellistä työtä ja heidän torstai-iltojen #EVSLive kerää twiittejä mukavia määriä. Vastaavaa tehdään toki muillakin kanavilla, mutta MTV on panostanut 2nd screeniin viime vuosina selkeästi eniten. Nykyään televisio-ohjelmien yhteyteen nostetaankin twiittejä ja tämä lisää vuorovaikutuksen määrää seuraavaan yleisöön. Tunnetuimpina Twitter-ohjelmina muistetaan Big Brother, Posse ja varttuneemman väestön sunnuntai-iltojen suosikki Tanssii Tähtien kanssa. 

TV-ohjelmat ovat kategoria, joista jokaiselle muodostuu suosikkinsa ja niistä on ns. helppo twiitata. Muistan omaa Twitter-tiliä käynnistellessäni alkavani twiittaamaan jalkapallon MM-kisoista. Jalkapallo on itselle sydäntä lähellä oleva asia ja siitä oli yksinkertaisesti luonnollista twiitata. 

Yhteenveto

Minulta kysytään usein, että ”Mistä mun pitäis sitten oikein twiitata?”, johon on mielestäni helppo vastata: Mistä vaan! Ongelma ei ole niinkään se, että suomalaiset eivät keksi mistä twiitata vaan se koetaan enemmänkin ”kehtaamisasiana”. Tuleeko kellekään yllätyksenä, että suomalainen ei ole ensimmäisenä suuna päänä twiittaamassa jokaisesta asiasta? Somekanavista Twitter on julkisin, joten tämä mietityttää useampaa. Tämäkin lienee jollain asteella kulttuurimme juttu. Jokaiselle on varmasti kertynyt asioita mistä on kiinnostunut ja ei twiittien tarvitse olla juuri yllämainittuja esimerkkejä. Mielikuvitus on rajana kun twiitataan. Välillä tulee vastaan ihmisiä, jotka ovat tehneet tietoisen päätöksen ja käyttävät työminäänsä Twitterissä. Twiitataan asiantuntijana ja välitetään yrityksen asioita.

On hyvä tiedostaa, että alkava twiittailija ei tule keräämään satoja tykkäyksiä tai uudelleentwiittauksia ensimmäisten twiittien joukossa. Twiitin viraaliutta on vaikea ennustaa, koska se mikä Twitterissä on parasta: Ikinä ei tiedä mikä uppoaa Twitter-kansaan. 

Twitter lähestyi 10 vuoden kunniaksi kiitos sähköpostilla: 

Twitter10vuotta

#LoveTwitter 

Kävin viime torstaina puhumassa Digitalist Pop-up -tapahtumassa Lahdessa Periscopesta yrityskäytössä. Periscope yrityskäytössä on vielä suhteellisen uusi väline ja tällä hetkellä sitä onkin hyödyntänyt Suomessa vasta muutamat järjestöt ja yritykset.

Periscopea yrityskäytössä käsitellyt keynoteni keräsi paljon loistavia sekä kinkkisiä kysymyksiä, joihin lupasin vastata myöhemmin. Tähän kirjoitukseen olen pyrkinyt vastaamaan Twitterissä ja Lahden Periscope-lähetyksen kommenteissa esitettyihin kysymyksiin.

  • Miksi loisimme Periscope-tilin Facebook Liven käytön sijaan? 
  • Mitä sydämet tarkoittavat?
  • Tarvitseeko materiaalin olla aina globaalia?
  • Mikä on vuorovaikutuksen merkitys Periscopessa?
  • Kuinka usein tulisi tehdä Periscope-lähetyksiä?
  • Miten Periscope kannattaa viedä perinteisille aloille? 
  • Kuinka jalkauttaa Periscope?
  • Korvaako Periscope-rekry videohaastattelun?
  • Aikajänne sosiaalisessa mediassa on lyhyt: miten paljon Periscope tuo lisäarvoa, kun käyttöaika on lyhyt? 

 Jos jokin jäi asia jäi vielä mietityttämään, vastaan mielelläni jatkokysymyksiin kommenttikentässä!

Miksi loisimme Periscope-tilin Facebook Liven käytön sijaan? 

Periscope on oma alustansa ja tavoittaa parhaimmillaan helpommin globaalin yleisön. 

Lähetyksen jakelu on monipuolisempi Twitterin yhteislinkityksen vuoksi. Kuinka monta livelähetyksen jakoa tullaan näkemään Facebookissa? Jakamisen kynnys on normaalisti korkeampi Facebookissa kuin Twitterissä.

Mitä sydämet tarkoittavat?

Livelähetyksen aikana voi lähettää sydämiä. Periaate on sama kuin tykkäyksiä ja peukutuksissa esim. Facebookissa ja Twitterissä.

Tarvitseeko materiaalin olla aina globaalia?

Ei tarvitse. Jos kohdeyleisösi on Suomessa niin sisältöjen ei tarvitse olla välttämättä englanniksi eikä globaalisuutta tarvitse miettiä. 

TIESITKÖ? Periscope-lähetyksen voi tehdä julkisen sijaan myös tietyille seuraajaryhmille. Yksityislähetykset eivät näy maailmanlaajuinen-osiossa ja ilmoitukset menevät vain valituille henkilöille. Valittujen henkilöiden tulee seurata sinua ja sinun heitä. 

Mikä on vuorovaikutuksen merkitys Periscopessa?

Periscope on sosiaalisen median kanavista vuorovaikutuksellisimpia. Suorassa lähetyksessä palautteen saa samantien ja sitä myötä pystyy ohjaamaan lähetystä haluamaansa suuntaan. Lähetyksiä voi hyödyntää esim. tuotteiden palautteiden keruuseen tai uusienpalveluiden lanseeraukseen. 

Kuinka usein tulisi tehdä Periscope-lähetyksiä?

Lähetyksien jatkuvuus kiinnostaa määriä enemmän. Onko yksittäisiä lähetyksiä vai jatkuvaa tuotantoa? Mikä on tavoitetila? Se on hyvä kertoa seuraajille.

Miten Periscope kannattaa viedä perinteisille aloille? 

Ihmiset rakastavat ”behind the scenes” -asioita. Kuinka suuret rakennelmat kasaantuvat ja mitä kaikkea tulee huomioida? Tälläkin alalla asiantuntijuutta voi korostaa ja täten mainostaa omaa yritystään. Edelläkävijän paikka on monella alalla avoinna. Ihan perusteista on hyvä lähteä ja katsoa miten sisältö lähtee kehittymään. Periscope-tekemisessä vain taivas on rajana. 

TIESITKÖ? Länsinaapurissa tehdään tilillä @dagensindustri joka päivä n. 3min pituisia uutiskatsauksia.

Kuinka jalkauttaa Periscope?

Ihmiset tulee saada aluksi tietoisiksi, että yritys on Periscopessa. Useimmat käyttäjistä eivät löydä B2B-seuraajiksi vahingossa vaan tilin sisältöä tulee mainostaa muissa sosiaalisen median kanavissa. Enemmän ääntä olemassa olevissa kanavissanne!

Korvaako Periscope-rekry videohaastattelun?

Tuskin. Videohakemusten yleistyessä Periscope-rekry on luonnollinen, informatiivinen ja vuorovaikutteinen tapa joko rekrytoinnin julkaisemiseen tai rekrytointiin liittyvän Q&A-session järjestämiseen.

Aikajänne sosiaalisessa mediassa on lyhyt: miten paljon Periscope tuo lisäarvoa, kun käyttöaika on lyhyt? 

On hyvä muistaa, että lähetykset voi tallentaa joko verkkoon tai puhelimeen ja hyödyntää muussa alustassa myöhemmin. Tärkein asia Periscopeen liittyen onkin, että lähetys on live ja tapahtuu juuri silloin.

Janne Nyyssönen twiittasi torstaina näin, joka kiteyttää Periscopen perusajatuksen mielestäni loistavasti: 

”Yksi isoin arvo katoavassa sisällössä on, että se pakottaa katsomaan, jos haluaa nähdä.”

Sisältöjen määrä on huimassa kasvussa, joten tulevaisuudessa laadukkaat sisällöt nousevat pinnalle ja harmaa massa jää unholaan. 

Tämän blogikirjoituksen lukeminen kestää noin 3 minuuttia. Sinä aikana ehditään julkaista yli 7 000 muuta blogikirjoitusta ja noin 900 000 twiittiä, puhumattakaan kaikista videoista, Facebook-päivityksistä, podcasteista, snäpeistä ja Periscope-lähetyksistä. Ja määrä ei suinkaan ole laskussa – päinvastoin. 

Tämän lisäksi, valitettavan useiden yksityishenkilöiden ja brändien sisällöntuotantoa ohjaa määrällinen ajattelu: mitä enemmän julkaisen, sitä enemmän tavoitan. Tämä saattaa jossain määrin pitää paikkansa Instagramissa ja Twitterissä, vaikka niissäkin spämmi todennäköisesti ennemmin kutistaa kuin kasvattaa seuraajamäärää ja vuorovaikutusta julkaisuihin.

Lienee siis sanomattakin selvää, että ennemmin tai myöhemmin informaatioähky on meidän kaikkien riesana.

Me SomeWorksilla uskomme, että jossain vaiheessa on pakko tulla käänne, jolloin laadulliset tekijät vaikuttavat käyttäjien näkemään sisältöön ja palveluiden rakentamiseen entistä enemmän. Facebookhan tähän jo näennäisesti pyrkii, mutta sen sijaan että se pyrkisi näyttämään laadukasta, vaikeastikin omaksuttavaa sisältöä, se pyrkii miellyttämään käyttäjää – ja onnistuukin siinä varsin hyvin.

mika-on-medium

Kuva: medium.com

Medium – taas yksi blogialusta?

Ensivaikutelman perusteella vuonna 2012 perustettua Mediumia voisi pitää taas yhtenä uutena blogialustana. Todellisuudessa se on paljon enemmän ja suurin ero blogialustoihin on se, että Mediumissa sisältö järjestetään kirjoittaja–aikajärjestyksen sijaan kiinnostuksen kohteiden, avainsanojen, suosituksien ja verkostojen perusteella. Lisäksi Mediumissa voi luoda omia julkaisuja, eli sivuston sisäisiä verkkolehtiä, joilla voi olla useita eri kirjoittajia.

Ei ole sattumaa, että sivuston toimintaperiaate noudattelee pitkälti Twitteriä: onhan Mediumin perustaja ollut mukana perustamassa myös Twitteriä. Mediumia voisikin kuvailla hitaaksi Twitteriksi.

Kuten Twitterissäkin, Mediumissakin on ns. trending-lista. Twitterin keskittyessä tiettyihin puheenaiheisiin ja hashtageihin, Medium listaa suosittuja avainsanoja (tags) ja artikkeleja. Jos harkitset Mediumissa kirjoittamista, kannattaa avainsanat miettiä huolella: yhteen artikkeliin kun voi lisätä maksimissaan kolme avainsanaa.

Tietyllä avainsanalla – kuten hashtageilla Twitterissä – on oma feedi. Tietyn avainsanan feediä voi myös seurata, jolloin avainsanaan liittyvät artikkelit ilmaantuvat feediisi ja se tallentuu suositeltujen avainsanojen alle – vähän samaan tyyliin, kuten Twitterin tallennetut haut. Lisäksi selatessasi tietyn avainsanan feediä, Medium osaa ehdottaa muita vastaavia avainsanoja, jolloin pääset sukeltamaan mielenkiintoisen aiheen maailmaan vielä syvemmälle tai eri näkökulmasta. Esimerkiksi nyt seuratessani Donald Trump -avainsanaa, minulle ehdotettuja avainsanoja ovat muun muassa politiikka, Hillary Clinton ja huumori.

Mediumin eri ominaisuudet

Artikkeleita voi lukea sekä kirjautuneena että vierailijana, mutta vain kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa artikkeleita ja nauttia kaikista ominaisuuksista. Käyttäjätunnuksen voi luoda joko tunnistautumalla Facebook-, Google- tai Twitter-tunnuksella tai rekisteröitymällä sähköpostiosoitteella.

Luonnollisesti Mediumista löytyy myös hakutoiminto, jolla voi hakea kirjoittajia, avainsanoja ja julkaisuja. Lisäksi sivuston artikkeleita voi myös tallentaa sivuston sisäisiin kirjainmerkkeihin.

Artikkeleiden suositteleminen on myös Mediumin keskeinen ominaisuus, jonka perusteella se nostaa artikkeleita käyttäjien näkyville. Suositteleminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla artikkelin alla olevaa sydäntä.

Perinteisten some- ja verkkosivustojen ominaisuuksien lisäksi Mediumista löytyy joukko kiinnostavia, blogi- ja uutissivustoilta tuttuja ominaisuuksia. Eräs kiinnostavimmista ominaisuuksista on tekstin korostaminen: kun riittävän moni päättää korostaa saman lauseen, se näkyy kaikille lukijoille ja auttaa erityisesti pitkien tekstien silmäilyssä.

Korostuksia ja artikkeleiden muita lauseita voi myös jakaa Facebookiin tai twiitata ja kommentoida sivuston sisällä – joko yksityisesti tai julkisesti. Vaikkakin kommentointi voi olla tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava käsite, sillä artikkeleita ja niiden osia ei varsinaisesti kommentoida, vaan jokainen kommentti on oma artikkelinsa omine avainsanoineen.

Lisäksi Mediumiin on sisällytetty muista sosiaalisen median palveluista tuttuja ominaisuuksia aina julkaisujen ajastamisesta käyttäjien estämiseen ja artikkeleiden ilmiantamiseen. Medium on erittäin laaja ja ominaisuudet monimuotoisia, joten suosittelenkin kiinnostuneita kirjautumaan sisään ja tutustumaan sivustoon.

Kenelle Medium sopii?

Kaikille. Erityisesti niille kirjoittajille, jotka ovat miettineet blogin kirjoittamista, mutta eivät jaksa, ehdi tai halua kirjoittaa säännöllisin väliajoin. Mediumiin siirtyessä tai sieltä aloittaessa, on hyvä pitää mielessä, ettei palvelussa ole mainoksia: käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettet tule saamaan mainospeuroja artikkeleistasi.

Vastaavasti Medium miellyttää varmasti sellaisia lukijoita, jotka arvostavat laadukkaita sisältöjä, kaunista designia ja kokevat kärsivänsä informaatioähkystä.

Jos mainosten puuttuminen voidaan lukea kirjoittajien kannalta haitaksi, on se lukijan näkökulmasta ehdoton etu. Mainosten poissaolon ansiosta sivuston design on voitu tehdä täysin sisältö edellä ja sen huomaa: sivustolla navigointi sekä artikkeleiden lukeminen ja kirjoittaminen ovat silkkaa nautintoa.

Mediumin raikas, responsiivinen ja selkeä design tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon kaikille kirjoittajille ja lukijoille. Raha-ahneiden on syytä muistaa, että mitä ikinä tekeekään, pystyy sillä kyllä elättämään itsensä, jos on tarpeeksi hyvä siinä mitä tekee: olkoon se sitten kirjoittamista tai päälläseisontaa.

 

Lähes yhtä kauan kuin Facebookin tykkäysnappi on ollut olemassa, on ollut joukko, joka on haikaillut en tykkää -napin perään. Vaikka varsinaista käänteispeukkua ei ole vieläkään saatavilla, tämä joukko sai vihdoin ja viimein hieman balsamia haavoillensa niin sanottujen reaktioiden muodossa. Peruspulliaiselle reaktiopainikkeet ovat ”ihan kiva” lisä tykkäysnapin rinnalle, mutta uusien reaktioiden taustalla on itse asiassa melko nerokasta ajattelua. Niin nerokasta, että Facebookin uusin päivitys lienee pitkällä aikavälillä yksi yrityksen tärkeimmistä päivityksistä. Kerron miksi.

facebook_reaktiot

 1. Reaktiot auttavat meitä ilmaisemaan itseämme

Sisältöjä ja päivityksiä on saatavilla päivä päivältä enemmän ja enemmän. Samaan aikaan keskittymiskykymme netissä hipoo häkin seinältä toiselle sinkoilevan gerbiilin keskittymiskykyä. Tämä yhtälö johtaa luonnollisesti siihen, että haluamme kahlata sisältöjä entistä enemmän ja entistä nopeammin. Mieti nettikäyttäytymistäsi pari vuotta sitten ja vertaa sitä tähän hetkeen. Tunnistatko itsesi?

Facebookin reaktiot ovatkin hyvä tapa ilmaista itseään nopeasti ja tarvittaessa säästää kommentoinnista aiheutuvan “vaivan”. Samoin jos päivitykseen ei ole oikein mitään sanottavaa tai päivityksen luonteesta johtuen päivityksestä ei oikein voi tykätä: ehkäpä reaktioista löytyy tapa kertoa päivityksen tehneelle, että on nähnyt päivityksen.

2. Käyttäjien fiidistä entistä parempi 

Tämä on ihana uutinen! Olen viime aikoina kuullut enenevissä määrin ympäriltäni soraääniä liittyen Facebookin nykyiseen algoritmiin eli siihen tapaan, jolla Facebook päättää näyttää sinulle fiidissä (uutisvirrassa) päivityksiä. 

Facebook vakuuttaa, etteivät reaktiot vaikuta käyttäjien fiidiin – VIELÄ. Vaikka Facebookin fiidi ei juuri tällä hetkellä miellyttäisikään sinua, niin Facebook tekee jatkuvasti hartiavoimin töitä sen eteen, että fiidistä tulisi miellyttävämpi ja käyttäjäystävällisempi. Facebook haluaa ymmärtää miten ihmiset käyttävät, reagoivat ja viettävät aikaansa Facebookissa. Facebook haluaa myös löytää keinoja miten käyttäjät viettäisivät jopa entistä enemmän aikaa Facebookissa. Miellyttävä, laadukas ja käyttäjää itseään kiinnostava fiidi on avain tähän. Ja ajan myötä reaktiot tulevat kertomaan meistä käyttäjistä Facebookille entistä paremmin millaisista asioista ja päivityksestä me pidämme.

3. Mainostajille uusia ja tarkempia tapoja kohdentaa

Ja sitten, minun lemppariaiheeseen: Facebookissa (ja Instagramissa) kohdentamiseen. Facebook on erittäin määrätietoisesti kerännyt meistä valtavan määrän dataa. Sellaista dataa, mitä yhdelläkään toisella palvelulla maailmassa ei ole meistä tarjota mainostajille. 

Reaktiot tulevat antamaan Facebookille entistä arvokkaampaa tietoa meistä ja etenkin minkälaisista asioista me nautimme ja pidämme. Tämä auttaa Facebookia tarjoamaan entistä tarkempia kohderyhmiä mainostajille ja edelleen mainostajille mahdollisuuden mainostaa entistä relevantimmille kohderyhmille. Tämä on loistavaa – sekä käyttäjille että mainostajille!

Mainostajan näkökulmasta uusissa reaktioissa on kuitenkin kakista kiehtovinta, että Facebook tulee ymmärtämään meidän persoonallisuutta entistä paremmin. Ja tämä on oikeasti aika kova juttu.

Me SomeWorksilla jo nykyään luomme usein kampanjoita niin, että puhuttelemme miehiä ja naisia eri kuvin ja tekstein.Samaa saatamme tehdä jopa saman sukupuolen sisällä eri ikäisen kohderyhmän suhteen. Nuorempia kohderyhmiä tulee puhutella eri tavoin kuin vanhempia.

En näkisi ollenkaan pois suljettuna vaihtoehtona, että Facebook tarjoaisi esimerkiksi persoonallisuustyyppien tai vastaavan mukaan kohdennusta joskus hamassa tulevaisuudessa. Voisimme haastaa vahvan loogisen ajattelukyvyn omaavat henkilöt ostamaan tuotteitamme faktojen ja järkiratkaisujen valossa tai voisimme vedota upean tarinan omaavalla videosisällöllä niihin henkilöihin, jotka tekevät ostopäätöksensä enemmän fiiliksen kuin kylmien lukujen valossa. Tämä, jos mikä, olisi tehokasta.

Elina1

Elina Saunamäki on SomeWorksin tiimin uusin vahvistus. Elina siirtyy tehtäväänsä Glitterin markkinoinnista, jossa hän vastasi Glitterin sosiaalisen median ylläpidosta ja kehittämisestä Suomessa.

”Viihdyin Glitterillä erinomaisesti, mutta seitsemän vuoden työrupeaman jälkeen oli aika etsiä uusia haasteita. SomeWorks oli tuttu entuudestaan ja olin kuullut heistä paljon hyvää, joten valinta oli sikäli helppo, vaikka saman toimialan sisällä olisi ollut useampikin ottaja.”

SomeWorks on luonnollisesti erittäin innoissaan ja ylpeä uusimmasta kiinnityksestä ja #periscoperekryn ratkeamisesta. ”Elina on odotettu täsmärekrytointi vahvistamaan SomeWorksin osaamista ja edelläkävijyyttä alalla. Lisäksi tapa, jolla hänet rekrytoitiin tekee rekryntoinnista tavallista kiinnostavamman: onhan hän Suomen ensimmäinen Periscopen kautta rekrytoitu henkilö”, kommentoi SomeWorksin toimitusjohtaja Daniel Levi.

SomeWorksin tavoitteena on rekrytoida lisää sosiaalisen median ammattilaisia kevään aikana.  Lue lisää SomeWorksista työpaikkana.

Lisätietoja:
Daniel Levi
040 580 3934
if.sk1493577259rowem1493577259os@iv1493577259el.le1493577259inad1493577259

Kirjoitimme blogissamme Periscopesta ensimmäisen kerran jo syyskuussa 2015, palvelun ollessa vielä melko tuntematon Suomessa. Periscope lähtikin Suomessa odotettua nopeammin lentoon, ja jo lokakuussa useat suomalaiset olivat löytäneet tiensä palvelun pariin ja nousipahan palvelu ajoittain valtamediassakin pinnalle.

Marraskuussa alkoi tapahtumaan meidän nettisivuilla. Trafiikki on orgaanista ja pääosin Periscope-hakusanalla tullut.

Marraskuussa alkoi tapahtumaan meidän nettisivuilla. Trafiikki on orgaanista ja pääosin Periscope-hakusanalla tullut.

Samaan aikaan minun viettäessäni lomaa Indonesiassa meillä oli tarve rekrytoida uusia tekijöitä kasvavaan tiimiimme, joten päätimme yhdistää rekrytoinnin ja samalla testata mihin uusi kanava todella pystyy.

Periscope-rekry laitettiin kasaan päivässä – kevyt konseptointi ja kädet saveen. Neuvotteluhuone fläppitaululla löytyi pienen etsimisen jälkeen eräästä indonesialaisesta hotellista ja lähetyksen suunnittelu saatiin hiottua yhdessä päivässä idean syntymisestä. Lisäksi mainostimme lähetystä monipuolisesti omissa kanavissamme tarkoin määritellyille kohderyhmille.

Vaikka palvelu olikin jo monien huulilla, ei meillä ollut vahvistettua tietoa moniko suomalainen tosiasiassa käyttää palvelua – vaarana oli, ettei kukaan löytäisi lähetyksemme pariin. Omat haasteensa lähetykselle antoi meidän Periscope-juontajan, eli minun, silloinen sijainti maapallon toisella puolella ja maan heikot tietoliikenneyhteydet.

Riskinotto kannatti

Päivässä kasattu Periscope-lähetyksemme tavoitti 164-päisen liveyleisön ja jälkilähetyksenkin pariin tiensä löysi vajaat 100 henkilöä, lähetyksen keskimääräisen katseluajan ollessa huimat 17 minuuttia! Ja mikä tärkeintä, saimme rekryttyä meille ei yksi, vaan kaksi uutta tekijää.

SomeWorksin oranssin värinen treenipaita löytyi lähetykseen.

SomeWorksin oranssin värinen treenipaita löytyi alkuperäisestä matkavarustuksesta lähetykseen.

Laitoimme mainosrahaa lähetyksen taakse noin 100 euroa ja tavoitimme niinkin pienellä budjetilla pelkästään Facebookissa yli 28 000 relevanttia ihmistä. Twitterissä lähetys poiki kymmeniä retweettejä, tykkäyksiä ja mainintoja. Lisäksi muun muassa Suomen johtava henkilöstöalan yritys Barona sekä yrityskulttuurin muotoilutoimisto Emine tarttuivat aiheeseen blogeissaan, mikä varmisti #periscoperekryn ja uuden rekryamistavan leviämisen entistäkin laajemman yleisön tietoisuuteen.

#Periscoperekry lukuina

2 uutta työntekijää

17 minuutin keskimääräinen katseluaika

Lähes 200-päinen yleisö Periscopessa

Yli 30 000 tavoitettua ihmistä

Mitä opimme?

Periscope-rekryllä pääsimme tavoitteeseen ja löysimme uusia timanttisia tekijöitä meille, mutta mullistaako Periscope rekrytoimisen? En osaa sanoa. Mikä oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, oli se, että saimme kohdeyleisömme huomion ja vieläpä melko pitkäksi ajaksi, keskimäärin 17 minuutiksia reilun puolen tunnin lähetyksessä. Tähän keskiarvoon kun lasketaan myös kaikki ne, ketkä ovat tulleet vain vilkaisemaan lähetystä ja lähteneet sitten jatkamaan klo 9.00 aamulla muita rutiineitaan, pidämme keskivertoaikaa erittäin kelvollisena..

Edelläkävijämäiseen rekryyn vastattiin perinteisellä hakemuksella. Mielestämme erinomainen idea!

Edelläkävijärekryyn vastattiin perinteisellä hakemuksella. Mielestämme erittäin hauska idea!

Lopputulemana voimme todeta että edelläkävijyys tässäkin asiassa meidän kohdalla kannatti. Ja jos haluat kuulua edelläkävijäyritysten joukkoon, niin suosittelemme käyttämään hetken aikaa ja pohtia voisiko tämän päivän Periscopesta löytyä juuri teidän tulevia työntekijöitä.

Jätä soittopyyntö

Kaipaatteko neuvoa sosiaalisessa mediassa? Autamme ideoinnissa tai toimimme ulkoistettuna somekumppanina – tai jotakin siltä väliltä. Jätä meille soittopyyntö ja keskustellaan lisää tarpeistanne.