Kuvittele pääseväsi kutkuttavimman kulttuurielämyksen pariin suoraan kotisohvalta tai ruuhkabussissa. Miltä kuulostaisi yksityinen ostoskierros suosikkiliikkeessäsi ilman, että edes ilmestyisit paikan päälle? Tämä kaikki on todellisuutta – virtuaalitodellisuutta.

Pirstaloin heti alkuun mielikuvan siitä, että virtuaalitodellisuus, virtual reality, olisi tulevaisuuden todellisuutta – se on todellisuutta tänä päivänä. Koska virtuaalitodellisuus on paljon muutakin kuin vain yleisesti tunnetut VR-lasit, meillä kaikilla voi olla mahdollisuus kokea edes jonkinlainen virtuaalitodellisuuden muoto.

Yksinkertaisuudessaan virtuaalitodellisuus on simuloitu ympäristö, joka pyrkii muun muassa jäljittelemään aitoa kokemusta tilanteesta, tapahtumasta tai jo olemassa olevasta hetkestä. Maailmalla se on saavuttanut huiman suosion, vaikkakin tosin usein yksiselitteisesti pelibisnekseen lokeroituna. Todellisuudessa virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet taipuvat kuitenkin lähes yhtä moneen muotoon kuin kielioppisääntömme konsanaan.

Mitä hyötyä virtuaalitodellisuudesta sitten on somemaailmassa? Ennen kaikkea ihmisillä on tapana reagoida erilaisiin trendeihin ja missäpä näihin ilmiöihin törmäisi paremmin kuin juuri sosiaalisessa mediassa.

Yhtenä mainiona esimerkkinä yksinkertaisemman virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä somessa mainittakoon Leijonakuningas-musikaalin Circle of Life -360°-elämys. Viisiminuuttisen videon kautta voit liikkua ympäri esiintymislavaa ja nähdä kaiken yleisön ja esiintyjien näkökulmasta sekä esiripun takaa. Huolimatta itse musikaalin valtavasta suosiosta teoksen markkinointitiimi pyrki löytämään keinoja tavoittaa uutta potentiaalista yleisöä. Virtuaalitodellisuus antoi Disney Theatrical Groupille ainekset tämän tavoitteen saavuttamiseksi, lopputuloksena muun muassa reilut puolitoista miljoonaa YouTube -katselukertaa sekä lähes 120 tuhatta näyttökertaa musikaalin virallisella Facebook-kanavalla.

Circle of Life -elämykseen pääset tästä linkistä.

 

Uusia, innovatiivisia keinoja käyttämällä yleisölle on myös mahdollista tuottaa mielenkiintoisempi ostokokemus. Näin teki esimerkiksi Adidas vuodenvaihteessa Tukholman myymälänsä kanssa, luoden kuluttajalle 360°-virtuaalitodellisuuden avulla käynti itse liikkeeseen autenttisten ostomahdollisuuksien siivittämänä. Asiakas voi kävellä ympäriinsä, tutustua tuotteisiin ja halutessaan myös ostaa jotain. Vaikka itse kokemusta ei julkaistukaan somealustalla, se on silti myynnin innovatiivinen vaihtoehto, jota voi ihan yhtä hyvin hyödyntää myös somekanavien kautta.

 

360 Concept Storeen pääset tästä linkistä.

 

Virtuaalitodellisuus on siis ennen kaikkea keino buustata omaa uutisvirtaa tavoilla, joihin perinteinen sisältö ei välttämättä kykene. Virtuaalisen sisällön ekstramausteena on myös tuotoksen mahdollisuus levitä laajemman yleisön tietoisuuteen, aivan kuin Leijonakuninkaan ja Adidaksen tapauksissa. Virtuaalilasien käyttökin tulee varmasti jonain päivänä olemaan iso hitti somessa, sillä alamme vähitellen ottaa askelia tätä trendiä kohti tuottamalla virtuaalikokemuksia ilman laseja. Edelläkävijän asemaa kannattaakin tavoitella varsinkin silloin, kun kaikki ainekset ovat jo olemassa, mutta vain itse lopputulos puuttuu. Yleisön, olemassa olevan ja potentiaalisen, huomion maksimoimiseksi on hyvä reagoida trendiaaltoihin ennen kuin ne lipuvat ohitse, ja kaikki muut ovat jo ehtineet tehdä sen, mitä itse olet vain ajatellut tekeväsi.

Virtuaalimaailmaa on hyvä pitää silmällä somessa, ja mikäli kysymyksiä herää, vastaamme niihin mielellämme!

Johanna Lind

Social Media Producer